Yhteystiedot | Palaute

Mit� sanalla �avioliitto� on aikomus tarkoittaa?

19.01.2012 08:52 - Matti Jantunen, tutkimusprofessori emeritus, Kuopion ev.lut. seurakuntien luottamushenkil�
Avioliitosta - siis miehen ja naisen virallisena suhteena, jolle yhteisten lasten syntyminen, niiden kasvattaminen ja tarpeista huolehtiminen yhteisess� kodissa voi rakentua - on viime vuodet keskusteltu, ik��n kuin se olisi kristilliseen kirkon luoma ja sen arvovallalle perustuva instituutio.

Avioliitto on kuitenkin yht� v�h�n kristillinen erikoisuus kuin nimen antaminen lapselle tai kuolleen hautaaminen. Kaikki ne ovat olleet erilaisine muotoineen olemassa jo ennen kristillisen kirkon synty�, kaikkien uskontojen piiriss� ja my�s sekulaarisissa tai ateistisissakin yhteiskunnissa.

Useimmissa kristillisen Euroopankin maissa avioliiton virallistaa - kirkkoseremonioista riippumatta - vasta siviilivihkiminen. Valtaosaa maailman avioliitoista ei ole sinet�ity kristillisiss� kirkoissa.

Kun yhden miehen ja yhden naisen v�linen julkinen avioliitto on siis paljon kristillisi� kirkkoja universaalimpi, niin mihin t�m� instituutio sitten perustuu? Robert Pirsig selitt�� ihmiskulttuuria kolmen kerrostuman l�ht�kohdista: biologisen, yhteis�llisen ja yksil�llisen. Avioliitto on t�m�n kulttuurin niin keskeinen osa, ett� sen kerrostumatkin ovat samat. Kutsun niit� perustukseksi (biologinen), ensimm�iseksi kerrokseksi (yhteis�llinen) ja toiseksi kerrokseksi (yksil�llinen).

Perustus on siis biologinen. Ihminen on yksi nis�k�slaji, jonka voi s�ily� vain synnytt�m�ll� uusia ihmispoikasia ja turvaamalla niiden kasvu sukukypsyyteen. Ihmisi� on kahta sukupuolta, uroksia ja naaraita, joita syntyy yht� paljon.

Poikasen syntymiseen tarvitaan yksi molempia ja se on riippuvainen t�ysikasvuisten huolenpidosta kauemmin kuin yhdell�k��n toisella el�inlajilla. Naaraan kyky tuottaa uusia j�lkel�isi� on uroksen kyky� rajatumpi, ja niinp� monen lajin vahvimmat urokset kokoavat naaraita lis��ntymisaikana haaremeiksi, joiden omistuksesta ne veriss� p�in taistelevat. N�in ovat tapelleet ihmisuroksetkin. Yhteis�n kehittymisen alfauroksen haaremi rajoitti lauman tasolle - eik� ajatus tasa-arvosta noussut kenenk��n mieleen.

Naisia ja miehi� on kuitenkin yht� paljon eik� perheen perustamiseen tarvita kahta useampaa. Biologiselle perustuksen p��lle rakennetussa ensimm�isess�, yhteis�llisess� kerroksessa he saavat ensin selvitell� kesken��n, kuka kenellekin menee, mutta kun parit olivat valikoituneet, ne virallistettiin erilaisin seremonioin pysyviksi.

Yksiavioisuus oli ratkaiseva ensiaskel ihmisten v�liseen tasa-arvokehitykseen. Se vapautti suunnattomasti henkist� kapasiteettia ja fyysist� energiaa keskin�isest� haaremireviiritaisteluista yhteisen kyl�n, kaupungin ja kulttuurin rakentamiseen, kehitt�miseen, kasvattamiseen ja puolustamiseen. Eih�n se tietenk��n ihan tarkalleen n�in mennyt, mutta riitt�v�sti kuitenkin mahdollistamaan suurimittakaavaisten ja moniulotteisten sosiaalisten rakenteiden sek� aiempiin verrattuna ylivoimaisten yhteiskuntien kehittymisen.

El�v�ss� todellisuudessa kaikki parisuhteet eiv�t kuitenkaan kest�, kaikki miehet ja naiset eiv�t l�yd� paria toisistaan, kaikki eiv�t halua sitoutua julkisesti. Avioliiton rakennelmaan tarvitaan siis toinenkin kerros hallitsemaan yksil�llisi� valintoja, niin enemm�n tai v�hemm�n s��deltyj�, kuten avioero, rekister�ity parisuhde ja avoliitto, kuin l�pi sormienkin katsottuja - ei sekaannuta kun ei ole pakko.

Toisen kerroksen avulla monen yksil�n paineita saatiin purettua, paperilla oleva todellisuus vastaamaan paremmin olemassa olevaa todellisuutta, ja tehtiin monen parin salailu ja h�pe� tarpeettomaksi.

Miksi vaivaan lukijaani kaikkien tuntemilla itsest��nselvyyksill�? Siksi ett� ne pysyv�t itsest��nselvyyksin� tasan niin kauan kuin avioliitto on kytketty kahteen sukupuoleen. Koko parisuhteen k�site perustuu yksinomaan t�h�n.

Luvulla kaksi ei ole erityisasemaa miss��n muissa ihmissuhderakenteissa. Avioliiton m��ritt�minen sukupuolineutraaliksi rakentaisi toisen kerroksen p��lle kolmatta, jonka alle ei kuitenkaan j�isi sen enemp�� biologista perustusta kuin yhteis�llist� ensimm�ist� kerrostakaan - siis tyhj�n p��lle.

Se antaisi vanhalle sanalle uuden sis�ll�n, joka ei j�tt�isi mit��n kest�vi� perusteita esim. avioliiton rajoittamiselle parisuhteeksi, rinnakkaisten avioliittojen tai vanhempien ja t�ysi-ik�isten lasten tai sisarusten v�listen avioliittojen torjumiselle.

Yksityisiin mielipiteisiinh�n n�ist� asioista j�isi itse kullekin tietenkin oikeus, mutta mill� perusteella my�s itse kunkin aviopuolison pit�isi [viel� huomennakin] olla samaa mielt�.

Ennen kuin avioliitto m��ritet��n sukupuolineutraaliksi, olisi siis kysytt�v�, mit� me t�ll� k�sitteell� ylip��ns� aiomme jatkossa tarkoittaa. Sitten olisi kai luotava uusi k�site ja sana tarkoittamaan sit�, yli kaikkien kehittyneiden kulttuurien jo vuosituhannen ajan levitt�ytynytt�, jokseenkin yhten�isesti ymm�rretty� ja k�yt�nn�lliseksi koettua instituutiota, jota viel� nykysuomessa kutsutaan sanalla �avioliitto�.

Avioliitto ei ole kristinuskoon perustuva instituutio. Kristinuskolla on sen sijaan painava sanottavansa siihen kuinka puolisoiden tulee rakastaa ja kohdella toisinaan, kantaa vastuuta kodistaan ja perheest��n, huolehtia lastensa kristillisest� kasvatuksesta. N�m� Raamatusta nousevat sanomat muodostavatkin - syyst� - keskeisen osan kristillisen avioliittoon vihkimisen seremoniasta ja niiden tulisi n�ky� ja kuulua kristittyjen avioliitossa.

-Matti Jantunen, tutkimusprofessori emeritus, Kuopion ev.lut. seurakuntien luottamushenkil�

Kommentoi»