Tuomiokirkon historia

"Perustus laskettiin ja rakennus aljettiin vuonna 1805.6 ja 1807 Ruotsin kuningas GUSTAF IV:n ADOLPHIN aikana. Sodan tahhen rakennus seisahtui 1808.9.10.11 ja 1812 jälkeen rakennettiin 1813.14. ja päätettiin 1815 Keisarin ALEXANDERin Isen lembiän hallitujen alla."
 

Kirkkorakennus

Kuopion kaupungin perustamisasiakirjan tultua annetuksi 4.3.1782 tuli uuden kirkon rakentaminen ajankohtaiseksi.

 "Emäseurakunnan kirkon tuli palvella myös kaupungin kirkkona ja siksi se oli rakennettava kivestä" kuten kuninkaan määräyksessä vuodelta 1794 sanottiin. Ensimmäiset yli-intendentinviraston konduktöörin Pehr Wilhelm Palmrothin (1765 -1825) laatimat piirustukset toimitettiin Tukholmasta, yli-intendentinvirastosta, ja rakentaminen aloitettiin vuonna 1806 usean vuoden kiistelyn jälkeen.

Kirkko ei ollut Kuopion ensimmäinen vaan viides, aikaisemmat kirkot olivat sijainneet Väinölänniemen tyvessä nykyisen piispanpuiston alueella.

Kuopion kirkon rakennustoimikunta päätti kokouksessaan 16.11.1805, että kirkko rakennetaan aiemmin kuninkaan vahvistamien piirustusten mukaisesti ristikirkoksi. Samassa kokouksessa solmittiin sopimus rakennusmestari Jacob Rijfin kanssa kirkon rakentamisesta. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1806 rakennusmestari Jacob Rijfin johdolla, ja niitä jatkettiin vuoteen 1808 saakka, jolloin Suomen sota keskeytti työt.

Ilmeisesti ensimmäisen rakennusvuoden alussa on tehty päätös keskitornin sijasta sijoittaa torni itäpäähän ja vastaavasti alttari länsipäähän. Vuoden päästä perusta oli valmiina ja osa seinistä muurattu.

Vuoden 1807 kuluessa seinien muuraus oli edennyt lähes räystäskorkeuteen kirkkosalissa ja tornissa. Rakennustoimikunta ilmoitti kirjeitse 15.3.1808 ennen työkauden alkua, että rakennustyöt keskeytyisivät sotatilan vuoksi. Virallinen päätös töiden keskeyttämisestä tehtiin 12.6.1808 . Tällöin Jakob Rijf siirtyi Tukholmaan rakentamaan Ulrika Eleonooran kirkon keskitornia ja kuoli äkillisesti sairastuttuaan 25.12.1808.

Kun venäläiset olivat miehittäneet Kuopion, he käyttivät rakenteilla olevaa kirkkoa hevostallina tehtyään siihen tilapäisen katon työmaalta löytyneistä laudoista. Tarinan mukaan Sandels vei vetäytyessään Toivalaan kaikki alueen veneet, ja miehittäjät käyttivät kirkon isoja puupenkkejä lauttojen rakennusaineena pyrkiessään Toivalaan prikaatin kimppuun onnistumatta kuitenkaan aikeissaan.

Olkijoella solmittu aselepo lopetti sodan Suomen maaperällä 23.3.1809. Venäläiset ylittivät aseleporajan, Kemijoen, ja taistelut siirtyivät Ruotsin puolelle. Kesällä aloitettiin rauhantunnustelut, ja rauhansopimus allekirjoitettiin 17.9.1809 Haminassa.
Rauhan palauduttua päätettiin 4.3.1809 laatia luettelo sodan aikana hävinneistä rakennustarvikkeista ja lähettää se korvausta varten "keisarillisille viranomaisille". Korvausta saatiinkin " 16 647 ruplaa 12,5 kopekkaa Kuopion seurakunnalle suoritettavaksi Suomen valtion varoista".

Sodan jälkeen palkattiin kuningas Kustaa III:n määräyksestä luutnantti Pehr Granstedt johtamaan v. 1812 uudelleen alkaneita rakennustöitä. Töiden aikana oli alkuperäisiin piirustuksiin tehty runsaasti muutoksia. Esimerkiksi holvit tehtiin puusta kiven sijasta, ja tornin rakentamiseen soveltuvien kivien loppumisesta johtuen yläosa muurattiin tiilestä.

Kirkko tuli lähes valmiiksi syksyllä 1815, ja ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin saman vuoden ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Kuopion kivikirkon vihki käyttöön Rautalammin kirkkoherra, lääninrovasti J.F.Boucht 7.4.1816.


Tyyliltään uusklassinen

Tyyliltään kirkko on uusklassinen, joskin siinä on eräitä empiren piirteitä mm. saarnastuolin ja alttarin seudun koristuksissa. Arkitehtuurissa näkyy samoin 1800-luvun alkuaikojen kirkonrakentajien pelkistettyyn muotoon pyrkivä arkkitehtuurikäsitys.

Tuomiokirkossa on eräitä vanhasta kirkkoarkkitehtuurista ja liturgisesta perinteestä poikkeavia piirteitä, joiden perustelu oli hyvin käytännöllinen. Kirkon pääsisäänkäynti haluttiin sijoittaa kohti silloista Kuopion toria ja satamaa. Tästä syystä alttari on sijoitettu kirkon länsipäätyyn. Myös saarnatuoli on poikkeavalla paikalla, kuorin pohjoisseinällä.


Sähkövalot ja keskuslämmitys

1890-luvulla tehtiin ensimmäiset korjaukset ja kirkko sai lämmityskamiinat ja sähkövalot. Seuraavat olennaiset muutokset tapahtuivat vuonna 1925, jolloin asennettiin keskuslämmitys.


Peruskorjaus

Vuonna 1961 peruskorjattiin tuomiokirkko permannosta vesikattoon saakka. Kirkko saatettiin tällöin niin lähelle alkuperäistä asuaan kuin oli mahdollista ja kirkko vihittiin uudelleen 4.12.1961.

Vuonna 2003 uusittiin kirkkosalin valaistus ja tehtiin kuoriosassa muutoksia siten, että kirkon uusi alttari on irti takaseinästä. Se on valmistettu italialaisesta marmorista arkkitehti Kimmo Ruotsalaisen suunnitelmien mukaan.

Vuonna 2015 kirkko maalattiin sekä sisää että ulkoa, paranneltiin talotekniikkaa sekä kunnostettiin piha-aluetta. Kirkko otetiin jälleen käyttöön ensimmäisenä adventtina 29.11.2015 piispantarkastuksen päätteeksi lähes vuoden kestäneen remontin jälkeen.

Herralle minä helisen
Cumahtelen Cuopiossa
Herättelen hengen töihin
Kiruhdan kirchon cansa                                                                           
Samo saarnaaja sisääle
Alä Luojasi unohda
Nyt on avoi armon ovi
Tarjonna tavara tempelin                                                                    

Ps XCV V:VI
HALLELUJA

(Pienemmän kellon teksti)                                                            

Lisätietoa Kuopion seurakunnallisen elämän vaiheista, Tuomiokirkosta, sen monista peruskorjauksista ja mm. esineistöstä: Elämän veden virrassa. Kuopion emäseurakunta 450 vuotta. Salpausselän kirjapaino OY. Hollola 2002.