Uutisia Kuopion seurakunnista

 

Suomalaiset luottavat kirkkoon

6.11.2018 16.37

kuvassa adventtimessun viettäjiä ja kynttelikkö

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon odotetaan tukevan lapsia ja nuoria sekä vanhuksia ja avuntarvitsijoita. Kirkon tutkimuskeskuksen suurten kaupunkiseurakuntien alueella tekemässä kyselyssä kävi ilmi, että kaupunkilaiset ovat eri puolilla Suomea erittäin yhtenäisiä suhteessaan seurakuntaansa ja odotuksissaan sitä kohtaan.

Mielikuvat seurakunnista yleisesti myönteisiä

Kaupunkilaisten mielikuvat seurakunnasta ovat yleisesti läpi Suomen myönteiset. Yli puolet (55 %) vastaajista ilmoitti mielikuvansa myönteiseksi ja 41 % neutraaliksi. Myönteisimmin seurakuntiin suhtautuvat nuoret sekä yli 55-vuotiaat. Kaikkein kirkkokriittisimpiä ovat puolestaan 25–34-vuotiaat.

Seurakunnat koetaan luotettaviksi, mutta rutiininomaisiksi toimijoiksi.

”Kirkko näyttäytyy suurena instituutiona, jota vaivaavat laitosten vaivat: etäisyys ja persoonattomuus. Erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa ei tunneta seurakunnan työntekijöitä tai seurakunnassa käyviä, kirkko saattaa olla kasvoton. Tämä haastaa kirkkoa löytämään uusia tapoja olla läsnä ihmisten elämässä”, tulkitsee Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki.

Tärkeäksi tekijäksi monille vastaajille nousi se, että kirkko tukee ihmistä elämään kristittynä omalla tavallaan.

”Henkilökohtaisen merkityksen löytäminen on hyvin yleinen trendi nykyisessä uskonnollisuudessa. Siinä missä ennen esimerkiksi kirkon jäsenyyden motiiviksi riitti tapa ja perinne, nykyään erityisesti nuori sukupolvi arvioi jäsenyyttä omien kokemustensa kautta. Kirkon tulee olla tarpeellinen ja merkityksellinen omassa elämässä, jotta siihen halutaan kuulua”, Hanna Salomäki sanoo.

Lapset, nuoret, vanhukset ja apua tarvitsevat suomalaisille tärkeitä

Seurakuntien tulisi vastaajien mielestä keskittyä toiminnassaan erityisesti nuoriin ja lapsiin, vanhuksiin ja avuntarvitsijoihin. Vasta näiden jälkeen vastaajat kaipaavat tukea perheille ja hengellistä elämää. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan kyselyn tulokset vastaavat hyvin muita, aiempia tutkimuksia.

”Suomalaiset pitävät tärkeänä sitä, että kirkko on turvaverkostossa mukana antamassa tukea erilaisissa elämän kriiseissä. Kirkkoon luotetaan ja siihen osataan tukeutua kriiseissä, vaikka kirkon toimintaan ei välttämättä kovin paljon osallistuttaisikaan. Kirkon myös toivotaan puolustavan niitä, jotka ovat joutuneet marginaaliin”, Hanna Salomäki kuvaa.

”Suomalaiset myös arvostavat sitä työtä, jota kirkko tekee lasten ja nuorten parissa. Kirkko nähdään tärkeänä arvokasvattajana ja sukupolvien välisen tradition siirron tukijana.”

Hanna Salomäki muistuttaa, että seurakunnan luottamuselimissä ratkotaan juuri niitä kysymyksiä, jotka kaikkein eniten vaikuttavat kirkon jäsenten arkeen, kuten mihin toimintamuotoihin satsataan ja mistä säästetään.

“Jos haluaa vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä, ääntään kannattaa käyttää nyt meneillään olevissa seurakuntavaaleissa”, Salomäki sanoo.

Norstat Finland Oy haastatteli Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta kaikkiaan 6500 kaupunkilaista seurakuntamielikuvista ja -odotuksista. Haastattelut tehtiin elokuun alun ja lokakuun puolivälin välisenä aikana 2018 yhteensä 12 suuressa kaupunkiseurakunnassa: Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Turussa, Vantaalla, Jyväskylässä, Kuopiossa, Porissa, Seinäjoella, Hämeenlinnassa, Rovaniemellä sekä Salossa. 

« Uutislistaukseen