Milloin ja miksi kirkonkelloja soitetaan?

Kirkonkelloja soitetaan useissakin eri tilanteissa.

Näistä yleisimpiä ovat jumalanpalvelusten yhteydessä, ennen palveluksen alkua ja sen päätyttyä, soitettavat kellot. Lauantai-iltaisin soitetaan ehtookelloja.

Seurakuntalaisen kuoltua omaiset voivat pyytää soitettavaksi niin sanottuja sanomakelloja. Niiden soittoaika on yleensä arkisin klo 10–12 välillä. Sanomakelloilla ilmoitetaan vainajan ikä.

Saattokelloja puolestaan soitetaan hautajaisissa, kun vainajaa lähdetään viemään kirkosta hautausmaalle.

Vihkiäisissä voidaan myös soittaa kelloja, jos vihkipari niin haluaa. En tiedä, kuinka yleistä se on valtakunnallisesti. Meillä Karttulassa sitä aika ajoin muutamat parit ovat pyytäneet.

Näiden lisäksi ainakin meillä on kahden tai neljän minuutin mittaisia juhlasoittoja, jotka voidaan ottaa käyttöön erityistilanteissa. Itse esimerkiksi olen soittanut kelloja, jos kirkon pihalla on pidetty jokin juhlatapahtuma.

Jouluaattona puolen päivän aikaan ja uuden vuoden vaihtuessa on Karttulassa myös soitettu kirkonkelloja.

Soittokäytännöissä voi olla kaupunki- ja seurakuntakohtaisia eroja, mutta joka paikassa varmasti jumalanpalvelusten ja hautajaisten yhteydessä kellot soivat. Jossain päin kirkonkellot saattavat soida jopa kerran tunnissa.

Vanhaa perinnettä edustavat niin sanotut papinkellot, joita soitetaan vartti ennen jumalanpalveluksen alkua. En osaa sanoa, onko tuo käytäntö voimissaan enää monessakaan paikassa.

Oma lukunsa ovat erilaiset kampanjat, jolloin kelloja soitetaan yhteisellä sopimuksella ympäri Suomea. Viime lokakuussa esimerkiksi Helsingin Kallion kirkko haastoi kaikki Suomen kirkot soittamaan saattokelloja Syyrian Aleppon uhrien hyväksi. Kampanjaan osallistui satoja kirkkoja eri puolilla maata.

Kysymyksiin vastasi seurakuntamestari Juhani Koskell Kallaveden seurakunnasta.