Hyppää sisältöön

Ryhmäläisten kohtaaminen

Miten kohtaan uuden ryhmän? Mitä pitäisi huomioida ja muistaa? Mikä toimii ja mikä ei?

Näihin kysymyksiin törmäät usein ROKin aikana, mutta tässä lyhyt koonti asioihin ja apukysymyksiä omaan pohdintaasi. Ryhmänohjaamisessa kommunikointi on A ja O. Seuraavaksi saat siihen liittyviä vinkkejä.

Viestintä

Viestintää on sanallista ja sanatonta. Sillä on väliä mitä sanomme ja sillä on väliä miten sanomme ja mitä teemme. Toinen ihminen tekee tulkintoja:

  • Puheesta (äänensävyt, asento, puheenrytmitys ja painotukset)
  • Teoista (miten toimin muiden kanssa)
  • Ulkoisesta olemuksesta, esim. vaatetuksesta.
  • Kehon kielestä, esim. siitä miten lähelle asetut toista ihmistä kun puhut hänen kanssaan.

Kuuntelu

Ryhmänohjaajan tärkeä tehtävä on olla kiinnostunut ryhmäläisten asioista ja kuunnella heitä.

  • “Kuuntelu on myönteinen, tiedonhaluinen ja kiinnostunut asenne ihmisiin ja elämään”.
  • Suuntaa tarkkaavaisuutesi ryhmäläiseen: Katso puhujaa, reagoi kun hän puhuu sinulle, tee lisäkysymyksiä jos et ymmärtänyt, älä tee muuta samalla.
  • Aito kuuntelu tarkoittaa sitä, että hyväksyt toisen ihmisen mielipiteen. Älä vain odota vuoroasi, että saat sanoa viimeisen sanan.
  • Kuuntelemisen esteitä
  • Monta ryhmäläistä kaipaa huomiotasi samaan aikaan. Tällöin voit sanoa, että jokaisen kysymykset huomioidaan yksitellen.
  • Oma väsymys ja omat jutut. Muista tällöinkin, että olet ryhmäläisiä varten. Omat jutut ovat tärkeitä, mutta ne ehtii selvitää myöhemmin.
  • Kännykkä. Laita pois silloin, kun olet ryhmän kanssa.

Palautteen antaminen ja saaminen

Ryhmänohjaaja tulee väistämättä antaneeksi ryhmäläisilleen palautetta. Sitä on hyvä antaa myös tietoisesti. Tärkeintä on positiivinen palaute, sillä se rakentaa itsetuntoa ja persoonaa.

  • Omalla esimerkilläsi opetat muita palautteen antamisessa.
  • Kun saat itse palautetta ja annat sitä muille, muista että se on palautteen antajan tulkinta toisesta ihmisestä. Palaute kertoo antajastaan. 
    • Jos ryhmäläinen haukkuu sinua suutuspäissään tyhmäksi, kyse on useasti väsymyksestä tai jostain sinusta riippumattomasta asiasta.
    • Muista arvioida kriittisesti saamaasi palautetta. Suodata saamasi palaute tunteiden lomasta.
  • Palautteen antamisessa toimii hampurilaismalli: kerro ensin jotain hyvää, sitten se mitä toivot kehitettävän ja lopuksi palaa taas hyviin asioihin.

Miten onnistut ryhmäläisten kohtaamisessa?

Kun olet oivaltanut omat vahvuutesi ja kommunikointikin onnistuu, on aika kohdata ryhmä. Kukaan meistä ei ole täydellinen heti alkuun, vaan ryhmänohjaaminen vaatii harjoitusta. Tässä vinkkilista millä päsäet alkuun ryhmän kanssa.

  • Opettele ryhmäläisten nimet heti alussa (ohjelmien ja leikkien avulla). Käytä nimiä kaikissa tilanteissa, älä osoittele.
  • Ohjaa ryhmääsi niin, että näet kaikki. Ja kun puhut, luet tai opetat - esiinny kaikille.
  • Älä huuda ryhmäläisten kanssa kilpaa, vaan opettele hiljentä-mään katsekontaktilla, käsimerkillä tms.
  • Heittäydy itse myös mukaan kaikkiin ohjelmiin. Ole itse innostunut myös niistä ohjelmista, joita muut ohjaajat vetävät.
  • Kohtele kaikkia ryhmäläisiä kaverillisesti sekä samanarvoisesti ja anna myönteistä palautetta aina kun siihen on aihetta. 
  • Ole täsmällinen.
  • Sinulla on oikeus epäonnistua ja yrittää uudelleen. Älä lannistu vastoinkäymisistä.
  • Sinulla on oikeus saada apua. Työntekijät ovat sinua varten, voit aina ja kaikessa kääntyä hänen puoleensa. Niin ryhmänohjaaja- kuin henkilökohtaisissa asioissa.

Ryhmän turvallisuusasteet

Ryhmälle sopivia leikkeja ja aktiviteettejä on hyvä meittiä ryhmän turvallisuusasteiden perusteella. Yhden esim. rippikoulun aikana ei ole tarkoitus päästä 8. tasolle (armahtava ryhmä) , jos lähtökohta on esim  1. taso (pelkäävä ryhmä). Vaan idea on miettiä miten päästäisiin edes yhden askeleen parempaan suuntaan. Ryhmän sisällä ihmiset voivat kokea saman ryhmän eri tavalla, eli näiden asteiden tarkoitus olla suuntaa antavia ja perustavat henkilökohtaiseen kokemukseen.

  1. PELKÄÄVÄ RYHMÄ: Jäsenet pelkäävät toisiaan tai ryhmän johtajaa.
  2. TURVATON RYHMÄ: Epävarmuus sanoa rehellisesti itseilmaisua.
  3. TUNTEMATON PERUSTURVALLINEN RYHMÄ: Itseilmaisu on varovaista ja tunnustelevaa.
  4. TUTTU, TURVALLINEN RYHMÄ: Ollaan melko luottavaisia, ettei kukaan tule uhatuksi mielipiteistään.
  5. AVOIN RYHMÄ: Uskaltaa ilmaista mielipide-, tunne ja jopa arvotasolla.
  6. HEIKKOUTTA HYVÄKSYVÄ RYHMÄ: Uskaltaa näyttää epäonnistumista ja pyytää apua.
  7. HAAVOITTUVUUTTA SALLIVA RYHMÄ: Uskaltaa jakaa kipuja ja kokemaan vihaa/surua ilman suurempaa pelkoa muiden ajatuksista
  8. ARMAHTAVA RYHMÄ: Miten itse on haavoittanut muita otetaan vastaan anteeksiantumuksen asenteella