Tenorissimo

Mauno Kuusiston jalanjäljillä konsertit ovat keränneet suurenjoukon kuulijoita jo 4 vuotta peräkkäin. Viimevuonnakin vielä huikeat 9000 kuulijaa eri puolilla Suomea.

Alavan kirkossa La 25.10 klo 15.00 ja Su Maaningan kirkossa klo 14.00 ”Kaunis kotimaani” konsertti. Viimekertaista ohjelmistoamme on uusittu uusilla kappaleilla Mauno Kuusiston tuotannosta.

Konsertti on kunnianosoitus lähes kaikkien varttuneitten suomalaisten tunteman laulaja, Mauno Kuusiston elämäntyölle kun hänen syntymästään tuli kuluneeksi 3.11.2017 sata vuotta. Kuusiston taiteilijaura oli yksi kaikkein pisimmistä, aina 1950- luvulta 1980- luvulle asti. Hänen hivelevän kaunis äänensä on syvällä suomalaisten tunnemuistoissa noilta ajoilta. Tästä on todisteena runsaat yleisömäärät Kuusisto-konserteissa. Korona epidemian seurauksena on Suomen kaunis luonto ja nähtävyydet tullut monelle tutuksi tänä vuonna. Luonto antaa myös rauhaa silloin kun elämämme tasapaino järkkyy jostakin syystä. konserttiin olemme valinneet tältä pohjalta ohjelman joka kertoo kauniista luonnostamme ja sen muistorikkauksista vuosien varrelta unohtamatta klassikko helmiä.

Ohjelmassa mm. Kanteleeni, Romanssi, Laulu onnesta, Kesäpäivä Kangasalla, Kertokaa se hänelle, Mun kaunis kotimaani, Anniina, Palaja Sorrentoon, Volgalaulu, jne..

Kokoonpano tenorit Reijo Ikonen ja Ossi Jauhiainen; Ulla-Stina Ikonen, harppu ja kantele sekä Mika Seppänen, sello

Mauno Kuusisto 3.11.1917–29.8.2010

Suomen kansan rakastama tenori Mauno Arnold Kuusisto syntyi 3.11.1917 ja kuoli 29.8.2010 Tampereella. Mauno Kuusisto jäi orvoksi muutaman kuukauden ikäisenä ja varttui isovanhempiensa luona. Lapsuutensa hän asui Tampereella Finlaysonin työläisten talossa ja pääsi teini-ikäisenä Finlaysonille ”rasvaripojaksi” öljyämään kutomakoneita. Mauno Kuusisto valmistui Pyynikin vanhan ammattikoulun metallilinjalta. Hänelle tarjottiin kuitenkin mallipuusepän paikkaa Finlaysonilta, missä hän aloitti työt ennen sotia. Hän työskenteli siellä vuoteen 1957 saakka.

Mauno Kuusisto oli merkittävä suomalainen laulaja, joka monipuolisella ohjelmistollaan keräsi kuulijoita yli musiikillisten raja-aitojen ja toimi eri musiikkityylien välisenä sillarakentajana.

Hänen tunnetuin levytyksensä oli italialainen “Dicitencello vuie” (Kertokaa se hänelle), joka vetosi vahvasti kuulijoihin. Sovituksen siihen laati Erkki Melakoski. Muutamaa vuotta aikaisemmin oli kilpailevan levy-yhtiön, Fazerin, tenori Henry Theel levyttänyt saman kappaleen eri suomennoksena ilman menestystä, joten laulu laitettiin Mauno Kuusiston singlen “Heijastus” B-puolelle. Levystä “Kertokaa se hänelle” tuli kaikkien aikojen myydyin suomalainen single (47.000 kpl) ja vuonna 1961 Kuusistosta Suomen ensimmäinen mieslaulaja, joka sai kultalevyn. Kuusisto näytteli Åke Lindmanin ohjaamassa “Kertokaa se hänelle” - 1961 ja “Kun tuomi kukkii” -elokuvassa 1962 yhdessä Tamara Lundin kanssa.

Kuusiston repertuaariin kuuluivat hengelliset laulut, kansanlaulut, laulelmat, operettilaulut, ooppera-aariat ja viihdemusiikki. Iskelmiä hän ei laulanut ja korosti sitä usein haastatteluissaan. Kuusisto oli mielestään kauniiden laulujen laulaja. Uransa aikana Mauno Kuusisto ehti esiintyä tuhansia kertoja. Kotimaan lisäksi hän esiintyi mm. Yhdysvalloissa, Kandassa, Neuvostoliitossa ja Keski-Euroopassa.

Tenorissimolta ilmestyi 2017 Mauno Kuusiston syntymän 100 -vuotisjuhlan kunniaksi äänite ”Kertokaa se hänelle”. Äänitteelle on koottu 12 kpl Kuusiston tunnetuimpaa kappaletta. Äänite on myynnissä konsertissa.