Uutisia Kuopion seurakunnista

 

Uutislistaukseen

risti_THUMB.jpg

Savon herännäisyyden pitkät juuret

5.7.2017 11.31

Herättäjäjuhlat pidetään Nilsiässä tulevana viikonloppuna pe−su 7.−9.7.2017. Juhlajärjestäjinä ovat Kuopion ev. lut seurakuntayhtymä (Järvi-Kuopion seurakunta), Kuopion kaupunki ja Herättäjä-Yhdistys.
Nilsiässä herättäjäjuhlat järjestetään jo viidettä kertaa, ja kaikkineen nämä ovat 123. juhlat. Erityistä juhlilla on tänä vuonna Siionin virsien uudistetun laitoksen käyttöönotto.
 

Savon herännäisyyden katsotaan alkaneen vuonna 1796 Lapinlahden Telppäsniityllä työskennelleen heinäväen yhtäaikaisesta ja rajusta herätyksestä. Paavo Ruotsalaisen johdolla tämä alkujaan hurmoksellinen liike tasaantui.

Herännäisyys oli pääasiassa kansan syvien rivien liike: kansa heräsi hengellisesti, kun säätyläistö pikemminkin kansallisesti. Silti myös säätyläisiä oli mukana liikkeessä ja pukeutui körttipukuun.
 
Paavo Ruotsalaisen kuollessa herännäisyys oli liikkeenä hajoamassa, ja 1800-luvun puoliväli tunnetaankin herännäisyydessä maallikkojohtoisena ”ukkojen aikana”. Uutta herätystä Savossa alkoi syntyä vuosisadan lopulla, jolloin seuraliike virisi ja körttipuvun käyttö lisääntyi. Myös vuosien 1906 ja 1920 Nilsiän herättäjäjuhlat vaikuttivat herättävästi.

Mukana leikkisyys ja huumori

Herännäisyys on valtakunnallinen liike, mutta sen erityisen vahvoja vaikutusalueita ovat olleet perinteisesti Savo ja Pohjanmaa, nykyään myös pääkaupunkiseutu. Eri puolilla maata saattaa olla tavoista tai kansanluonteesta johtuvia pieniä painotuseroja.

Savon herännäisyyttä on verrattu Savon maisemiin: se on hiljaista, viipyvää, meditoivaa, kyynelehtivääkin, sitä ”iltavirren itkettävää”.  Siihen on kuulunut leikkisyys ja huumori, mutta myös kyky vaieta ja vaipua maahan Pyhän edessä. Se ei ole korostanut itseään.  Oma vaikutuksensa on ollut Portaanpään kristillisellä opistolla.

Tasa-arvoa ja kamarikeskusteluja

Luovuttamattomin asia herännäisyydessä, sen ydin, yhteisin ja yhdistävin asia ovat seurat, joissa lyhyet puheet ja Siionin virret vuorottelevat. Perinteisimmillään seurat ovat niin tasa-arvoiset, ettei puhujiakaan pyydetä etukäteen, vaan se puhuu, joka siihen tuntee kutsumusta. Virret puolestaan ovat seuraväen spontaani, vuorovaikutteinen vastaus puheeseen.
 
Tärkeä osa seuroja on myös ”seurustelun sakramentti”, varsinaisen seuratilanteen jälkeen käydyt ”kamarikeskustelut”.

Kamarikeskustelujen tunnelmaan pääsee Nilsiän juhlilla lauantaina 8.7. klo 21 Tahkon Piazza-ravintolassa, jossa kamarikeskusteluihin johdattelevat Pentti Simojoki ja Satu Väätäinen. Telppäsniityn perintöä muistellaan samana iltana klo 20 Nilsiän helluntaiseurakunnan temppelissä.

Katso koko ohjelma Herättäjäjuhlien sivuilta

Lyhyesti

  • Herännäisyys on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisäisistä herätysliikkeistä. Siinä korostetaan ihmisen pienuutta Jumalan edessä ja tasavertaisuutta toisen ihmisen rinnalla. Armo kuuluu kaikille. Tunnusomaista herännäisyydelle ovat seurat eli lyhyistä puheista ja säestyksettä veisattavista Siionin virsistä muotoutuvat hengelliset tilaisuudet.
  • Liikkeen palvelujärjestönä toimii Herättäjä-Yhdistys, jonka päätoimipaikka on Lapualla.

 

  • Herättäjäjuhlat ovat toiseksi suurimmat hengelliset kesäjuhlat Suomessa. Ne järjestetään aina paljaan taivaan alla ja pääasiassa talkoovoimin. Juhlien ohjelmassa on seuroja, veisuita, konsertteja ja näytelmiä.
  •  Seuraavat herättäjäjuhlat on tarkoitus pitää 2018 Tampereella, 2019 Nivalassa ja 2020 Kauhavan Ylihärmässä.
  •  Nilsiän herättäjäjuhlien seurapuheet ovat kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa https://herattajajuhlat.fi/4315-seurapuheet lähes välittömästi seurojen jälkeen.