Ennen pääsiäistä kuljetaan Jeesuksen elämän viimeisten hetkien matkassa.

Pääsiäisjuhlaa edeltävät päivät johtavat lohduttomasta surusta suureen iloon. Kiirastorstaina Jeesus syö viimeisen kerran opetuslastensa kanssa ja asettaa ehtoollisen. Pitkäperjantaina Jeesus kuolee ristille naulittuna ja häväistynä. Hiljaisena lauantaina Jeesus on haudassa ja pahuus näyttää voittaneen maailmassa. Lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä alkaa suuri juhla: Jeesus nousee kuolleista. Hauta on tyhjä. Jumalan rakkaus paljastuu vahvemmaksi kuin pahuus ja kuolema.

Useat pääsiäisen viettoon kuuluvat koristeet, ruoat ja perinteet kertovat pääsiäisen tapahtumista: pajunvitsat, kukkokoristeet, pääsiäisruoho sekä suklaamunat. Pajunvitsat viittaavat palmunlehtiin, joita pääsiäistä edeltävänä palmusunnuntaina laskettiin Jeesuksen eteen hänen ratsastaessaan Jerusalemiin. Pääsiäisruoho ja suklaamunat kertovat elämästä, joka voittaa kuoleman. Kukko muistuttaa muun muassa Jeesuksen opetuslapsesta Pietarista, joka kielsi kolmesti tuntevansa vangitun Jeesuksen.

Pääsiäisen ajankohta määräytyy vuonna 325 kirkolliskokouksessa päätetyllä tavalla. Pääsiäisen ajankohta määrittää samalla myös laskiaisen, helatorstain ja helluntain ajankohdan.

Suomessa pääsiäinen on suosittua aikaa kirkoissa. Kiirastorstai oli vuonna 2018 toisiksi suosituin kirkossakäyntipyhä heti jouluaaton jälkeen.

Kuopion seurakuntien pääsiäisen ajan tapahtumat löydät pääsiäissivustoltamme.