Kuopion tuomiokirkon 200-vuotinen historia

Kirkon rakentaminen

Kuopion tuomiokirkko on viides vuonna 1552 Kuopionniemelle perustetun seurakunnan kirkoista. Sitä alettiin rakentaa Per Wilhelm Palmrothin Tukholmassa laatimien piirustusten mukaan 1805.

Rakennustöitä johti kuuluisa pohjanmaalainen kirkonrakentaja Jakob Rijf, jonka muistokivi on kirkon pääeteisessä. Suomen sota keskeytti rakentamisen 1808. Rijfin yllättäen kuoltua kirkko valmistui luutnantti Pehr Granstedtin johdolla loppuvuodesta 1815 ja se vihittiin käyttöön 7.4.1816.

Kirkon uusklassinen ja empireen vivahtava tyyli näkyy erityisesti alttariseudun ja saarnatuolin koristelussa. Kirkkorakennusten liturgisen perinteen vastaisesti alttari rakennettiin lännen puolelle. Syynä oli se, että kirkon pääoven haluttiin avautuvan kaupungin keskustan suuntaan, silloiseen toriin ja satamaan päin.

Hiippakunnan pääkirkoksi 1851

Kirkko sai tuomiokirkon aseman Kuopion hiippakunnan perustamisen myötä vuonna 1851. Vuonna 1900 tuomiokapituli ja piispanistuin siirrettiin tsaari Nikolai II päätöksellä Kuopiosta Ouluun, ja hiippakunnan nimi muutettiin vuonna 1923 Oulun hiippakunnaksi.

Nykyinen Kuopion hiippakunta on perustettu vuonna 1939, jonka myötä Kuopion tuomiokirkosta tuli jälleen hiippakuntansa pääkirkko.

Saneerauksia ja tyylisuuntien vaihdoksia

Historiansa aikana kirkko on kokenut useita laajoja saneerauksia. Vuosina 1925-60 Tuomiokirkossa oli niin kutsuttu koristeellinen kausi, jolloin kirkkoon oli alkuperäisesti tyylistä poiketen lisätty koristemaalauksia ja taidetta.

Kirkkotilan modernisoinnin yhteydessä 1960-luvulla kirkko palautettiin pääpiirteissään vuotta 1925 edeltäneeseen ilmiasuun.

Viimeisin laaja remontti kirkossa oli vuosina 2014-15, jolloin Kuopion tuomiokirkko remontoitiin kirkon 200-vuotisjuhlia varten ja värimaailma palautettiin alkuperäiseksi.