Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Evästeiden avulla tarjoamme parempaa käyttökokemusta. Omat, välttämättömät evästeemme kontrolloivat sivuston toimivuutta ja käytettävyyttä.
Käytämme sivustolla upotuksia sosiaalisesta mediasta, kuten videoita ja sisältöjä. Nämä sisällöt saattavat sisältää käyttäjiä henkilöiviä evästeitä. Nähdäksesi nämä sisällöt sivustollamme hyväksy evästeet.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Ruotsalaisen ajatuksiin on perehtynyt vuosikymmenten mittaan mm. rovasti Pentti Simojoki, Helsingin Kannelmäen seurakunnan emeritus kirkkoherra. Hänen viimeisin teoksensa Mistä löydän sielun levon ja rauhan? Ukko-Paavon kammarissa ilmestyi Herättäjä-Yhdistyksen kustantamana tänä keväänä.
Simojoki toteaa, että Aholansaaren ”piikkinen mies” tulee ymmärrettäväksi kasvutaustansa kautta.
- Paavo eli isän ja äidin ristiriitaisten odotusten ja vaatimusten puristuksessa. Tämä hajotti Paavon mielen, kunnes käynti seppä Högmanin luona ja sepässä uuden isän kohtaaminen merkitsi vapautumista, itsensä hyväksymistä ja uskoa siihen, että Jumala hyväksyy hänet sellaisena kuin hän on.
Paavo Ruotsalaisen merkitys herännäisyydelle on ollut ja on yhä suuri. Voimakkaan tunnepitoisten herätysten aikoina hänet kutsuttiin apuun, jos seurakunnissa hengellinen elämä kriisiytyi.
- Paavo ei ollut herätyspuhuja — hän oli sielunhoitaja, neuvonantaja, hengellisen elämän konsultti, korostaa Simojoki.
Pentti Simojoki vakuuttaa, että Paavo Ruotsalaisen ajatuksiin kannattaa tutustua, sillä kysymys hengellisestä elämästä on tänään ajankohtainen.
- Mitä se on? Siihen Paavo vastaa ja siihen opastaa. Uskon kohde ja sisältö on persoona, elävä Jumala, elävä Kristus. Usko on minä-sinä-suhde. Myös Paavon raamattu- ja Kristus-käsitys ovat modernit ja mielenkiintoiset.
Aholansaari, jossa Paavo Ruotsalainen asui, on nykyään leiri- ja lomakeskus. Lue lisää: www.aholansaari.fi. Linkki avautuu uudessa välilehdessä
6.7.2017 14.41