Kaavin alueseurakunta

Paastosta positiivisuutta?

Viime sunnuntaina kotona kotiasioita puuhaillessani kuuntelin toisella korvalla radiosta ohjelmaa. Radiossa haastateltava kertoi innostuneena, kuinka kulttuuri tekee ihmiselle hyvää ja kertoili tutkimustuloksesta, että usein ihmiset kokevat itsensä onnellisemmaksi kulttuuritapahtuman jälkeen.

Vietämme kirkossa paaston aikaa, paasto on hiljentämistä ja vähentämistä. Mietin, että tuota paaston merkitystä voisi verrata tuohon kulttuurikäynnin merkitykseen, myös paastolla tavoitellaan jotain hyvää elämään. Paastoaminen -  Jumalan kasvojen eteen asettuminen, oman ihmisyyden tunnustaminen, elämän suunnan ja elämäntien kyseleminen rukouksessa auttaa tutkimaan omia valintoja, auttaa pohtimaan omaa paikkaa yhteisössä ja ennenkaikkea Jumalan luotuna ja arvokkaana ihmisenä. Katumuksen ja hiljentymisen tarkoitus ei ole kääntyä sisäänpäin vaan nähdä kirkkaammin maailman hätä ja rukoilla maailman puolesta. Kun paasto on ohi, on valmiimpi vastaanottamaan pääsiäisjuhlan sanoman. Pääsiäisen sanoma ristillä kärsivästä, mutta kuoleman voittavasta Jumalasta on sanomaa, joka tuo armon, rakkauden ja toivon yhä uudelleen ja uudelleen elämämme voimavaraksi. Paastonaikaan säteilee siis jo pääsiäisen valo!

Toivotan sinulle Siunattua paastonaikaa, mutta toivotan myös tervetulleeksi kirkkoon ja seurakuntaan. Kirkko on myös kulttuuria, mutta myös elävää yhteyttä, joka kannattelee niin tässä ajassa kuin iankaikkisuudessa.

P.S. Kevään toimintaesitteen löydät tästä.

Marjaana Mäkinen

Kaavin pappi