Tuomiokirkon esineistö

Alttaritaulu

Alttaritaulun on maalannut pietarilainen Berndt Abraham Godenhjelm (1799-1881). Sen lahjoitti kirkkoon vuonna 1843 kirkkoherra ja v. 1850 perustetun Kuopion hiippakunnan ensimmäinen tuomiorovasti Mathias Ingman. Taulu esittää Kristusta ristillä. Taulun jäljennökset löytyvät mm. Pieksämäeltä ja Suonenjoelta.

Emäseurakunnan 450-vuotisjuhlavuoden yhteydessä kirkon kuoriin sijoitettiin neljännen kirkon kaksi kirkkomaalausta, jotka ovat Petter Bergströmin maalaukset Ristiinnaulitseminen ja Pyhä ehtoollinen vuodelta 1741.

Kirkkotekstiilit

Nykyisin käytössä olevat papin liturgiset asut on suunnitellut v. 1961 tekstiilitaiteilija Dora Jung. Uuden alttarin antependiumit on suunnitellut v. 2003 tekstiilitaiteilija Hanna Korvela.

Kirkkohopeat

Yli 200 erillistä esinettä käsittävät kirkkohopeat ovat Bertel Gardbergin suunnittelemat. Esineistä mainittakoon mm. kolme kalkkia, kaksi viinikannua. kolme öylättilautasta, hopearisti, yläsakariston kastemalja sekä seitsemän isoa ja kolme pientä kynttilänjalkaa.

Kellot

Tornin valmistuttua siirrettiin sinne neljännen kirkon kellotapulista vuonna 1750 ja 1783 valmistuneet kellot. Ensimmäisten korjaustöiden yhteydessä valmisteltiin toisen kellon särkyneen kielen korjauttamista Ruotsissa, mutta aikeesta luovuttiin.

Vuoden 1925 korjaustöiden yhteydessä päätettiin tilata uusi pronssikello särkyneen tilalle. Tilausta ei kuitenkaan tehty, vaan kelloa yritettiin korjata. Tämän epäonnistuessa valettiin isompi kello uudelleen. Tornissa on kirkonkellojen lisäksi aikakello, joka hankinnasta tehtiin päätös 2.3.1812. Koneisto on vuodelta 1817 ja se on valmistanut Ruotsissa Taalainmaalla Hedemorassa sijaitsevassa Stjersundin ruukissa.

Muut taideteokset ja esineet

• Kirkonrakentaja Jaakko Rijfin medaljonkikuvan jäljennös, alkuperäisen tehnyt Erik Cainberg vuonna 1799.
• Kirkkoherra Henrik Argillanderin muotokuva, maalannut kirkkomaalari Petter Bergström 1740-luvulla (sakasti).
• Kirkkoherra Mathias Ingmanin muotokuva, maalannut F. Ahlstedt vanhempi J. Knutsonin tekemän akvarellin mukaan vuonna 1885 (sakasti).
• Jeesus siunaa lapsia ja Kristus kantaa ristiään, maalannut Johannes Haapasalo, vuodelta 1925 (toimituskappeli).
• Elävän veden virta, maalannut Urho Lehtinen, vuodelta 1926 (pohjois-pääty).
• Taideteoksen alla on taiteilija Väinö Lätin v. 1995 valmistama lähetys- ja rukouskynttelikkö.
• Urho Lehtisen v. 1926 maalaamat neljän evankelistan kuvat, jotka aiemmin ympäröivät saarnatuolia ovat nykyisin kirkkosalissa pääoven molemmin puolin.
• Suomen Marsalkan päiväkäsky n:o 60/10.5.1942 (kirkon kuori).
• Peruskivet sisääntulokäytävissä oikealla teksti:" Jacob Riiva 1805" (ei liene mestarin itsensä teettämä), vasemmalla "Kirkon vihkiminen toimitettiin uudelleen MCMLXI samana vuonna tehdyn perusteellisen korjauksen jälkeen": (Itäpään sisääntulo).
• Alttarin yläpuolella "auringossa" on hepreankielinen sana JAHVE.
• Alttarissa latinankieliset sanat AVE CRUX SPES UNICA= ole tervehditty risti, ainoa toivo.