Kuinka monta enkeliä mahtuu silmäneulan terälle?

Väitetään, että keskiajan oppineet kiistelivät tästä ankarasti. Ei pidä paikkaansa. Keskiajan teksteistä ei löydy debatteja neulakysymyksestä.

Silti se otetaan usein esimerkkinä siitä, miten tyhjänpäiväisiä asioita teologit pohtivat.

Vaikka enkelien mahduttamisesta neulanterälle ei olekaan koskaan väitelty, itse kysymyksen voi silti esittää. Kysytään siis: kuinka monta enkeliä mahtuu silmäneulan terälle?

Kaikki, kuuluu oikea vastaus.

Enkelit nimittäin ovat henkiä, ”palvelevia henkiä”, kuten Heprealaiskirjeessä sanotaan.

Henkiolentoina heillä ei ole aineellista ruumista, joten heillä ei ole minkäänlaista mitattavaa kokoa. He eivät kuluta tilaa eivätkä paina mitään. 

Siksi kaikki enkelit voivat asettua saman neulan terälle. 

Enkelit kuitenkin sijaitsevat jossakin paikassa. Vain Jumala on kaikkialla. 

Henkisinä olentoina enkelit eivät käytä siipiä tai jalkoja, vaan he siirtyvät paikasta toiseen ajattelemalla. 

Jos siis kaikki enkelit ajattelisivat samaa neulan kärkeä, he siirtyisivät siihen sillä hetkellä kun he ajattelevat asiaa. 

Näin ollen maailmankaikkeuden mittasuhteilla ei ole väliä enkeleille. He pääsevät hetkessä minne tahansa. 

Enkeleistä päästään pohtimaan itse Jumalaa. Myös hän on henki. Hänelläkään ei ole kokoa eikä hän vie tilaa. 

Mutta toisin kuin enkelit, Jumala ei sijaitse missään yhdessä paikassa, vaan hän on kaikkialla. Hän levittäytyy koko universumin ylle.

Niinpä mikään ei ole Jumalalle kaukana. Eikä mikään ole hänelle pientä tai suurta. Hän ei ylipäätään arvioi mitään koon tai etäisyyden kannalta.

Tämän tietäminen tuo helpotusta ihmisen pienuuden ahdistukseen.

Tähtitaivaan valtavuus saa kokemaan suurta mitättömyyttä. Miksi Jumala olisi kiinnostunut juuri minusta? Olenhan mitätön rikkahippunen universumin laidalla.

Sitten muistan, että Jumala on kaiken läpäisevä henki. Mikään ei ole hänelle pientä tai kaukana. En minäkään. 

Siksi hän on lähelläni ja minun elämälläni on merkitystä.

Kysymys neulan terästä ei olekaan niin turhanpäiväinen kuin väitetään. Päinvastoin. Sen kautta tajutaan jotakin hyvin olennaista Jumalan ja ihmisen välisestä suhteesta.

Jumala ei näe asioiden kokoja samalla tavalla kuin me ihmiset. Siksi me emme ole hänelle pieniä ja mitättömiä. Hän lähettää enkelinsä jokaisen avuksi ja hän kutsuu jokaista ystävyyteen kanssaan.
 


-Kari Kuula, teologian tohtori, Puijon seurakunnan 2. kappalainen