Uutisia Kuopion seurakunnista

Uutislistaukseen

Mediatilaisuudesta_kuva_Piia Kaipainen_lukkari_THUMB.jpg

Herännäisyys on osa yhteiskuntaa

9.7.2017 10.04

Nilsiän herättäjäjuhlia vietetään 7.–9.7. monen juhlan merkeissä: on Suomen 100-vuotisjuhlavuosi, uudistetut Siionin virret on otettu käyttöön, sunnuntaina on nilsiäläisen herännäisvaikuttajan Paavo Ruotsalaisen 240-vuotissyntymäpäivä.

 

Herättäjä-Yhdistyksen hallitukseen eilisessä vuosikokouksessa valittu opiskelija Elias Kvist, yhdistyksen uusi nuorisosihteeri Suvi Korhonen, Aholansaaren audio-opastuksen Paavo Ruotsalaisesta kirjoittanut kirjailija Minna Kettunen, Amanda Malmbergia Tuulten leikkikalu näytelmässä esittävä näyttelijä Laura Malmivaara ja Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen pysähtyivät juhlien aikana pohtimaan herännäisyyden sisältöjä, menneisyyttä ja tulevaisuutta.

Kaikki keskustelijat olivat kokeneet helpoksi tulla herännäisyyden piiriin ja korostivat ystävyyttä, hyväksymistä, vastaanottamista. Hyvin tärkeän roolin saivat myös Siionin virret.

-Sukumme kokoontumisissa on aina veisattu ”papan virttä”, Wilhelmi Malmivaaran ”Oi Herra jos mä matkamies maan”, Laura Malmivaara kertoi.

-Kun viime kesänä päädyin yksin Aholansaareen ja Paavon pirtissä veisattiin tuota virttä, havahduin siihen, että tässä on ollut elämänmittainen matka, jotta olen osa pitkää heränneitten linjaa.

Omaa ”heräämistään” moni keskustelijoista kuvasi vapautumisena.

-Muut ihmiset eivät aseta rajoja sille, mitä saan kyseenalaistaa, mitä kysyä, Suvi Korhonen sanoo.

-Jumala on ihmisen ajatuksia suurempi. ”Vapauteen Kristus meidät vapautti.”

Laura Malmivaara tiivisti kokemuksensa herännäisyydestä lauseeseen ”herännäisyydessä saa olla rauhassa”.

-Se on melkein ristiriidassa ”herätysliikkeen” kanssa: ihanaa kun kukaan ei sano miten pitää olla, tähän on ollut helppo tulla.

Minna Kettunen pohti, mistä heräämisessä on oikeastaan kysymys.

-Herätään tietoisuuteen itsestä Jumalan edessä, sen yhteyden avaamiseen. Muutos ihmisessä voi olla hyvinkin pientä ja hienovaraista, mutta se on Jumalan työtä.

Piispa Jolkkonen kuvasi herätystä sanoilla ”pieneksi kasvaminen”.

-Se on hyvä paradoksaalinen ilmaus. Tullaan tietoiseksi omasta pienuudesta ja omasta tilasta ja myöskin omista synneistä ja paheista. Samalla kasvaminen tarkoittaa uudistumista Jumalan armon avulla.

Elias Kvist kertoi viehättyneensä siitä, että körttiopiskelijoiden piirissä hän saa olla ”juuri niin huono kuin koen olevani”.

Sinerrystä, punerrusta, viherrystä

Herännäisyys on aina ollut myös yhteiskunnallinen liike. Piispa Jolkkonen kuvasi elävästi, miten herännäisyys joidenkin mielestä 1930-luvulla ”sinersi” liikaa, 1960-luvulla ”punersi” liikaa ja nyt ”vihertää” liikaa. Joitakin yhteiskunnallinen kantaaottavuus kristillisessä liikkeessä ärsyttää, toiset taas näkevät maallisen valtakunnan yhtä tärkeänä kuin taivaallisen.

-Tässä ajassa se tarkoittaa sosiaalista omaatuntoa, konkreettista työtä vähäosaisten hyväksi, Laura Malmivaara totesi.

Minna Kettunen siteerasi aattoseuroissa puhunutta Kuopion palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangasta, joka korosti herännäisyyden merkitystä Suomen itsenäisyyden synnylle.

-Herännäisyys alkoi särkeä sääty-yhteiskuntaa, papit tulivat seuratupiin ja raja-aidat murtuivat.

Yhteiskunnallinen puhe on aina kuulunut herännäisyyteen, eivätkä paneeliin osallistuneet sitä moittineet.

-Ei yhteiskunnallinen keskustelu vie pois sitä, että ollaan Sanan alla, Laura Malmivaara muistutti.

Suvi Korhonen korosti, ettei ristiriita itsessään ole huono asia.

-Sen kautta voidaan vahvistua ja löytää jotakin uutta. Sehän on ratkaisevaa, miten siitä päästään yli. On aina parempi ratkaista asiat kuin vaieta niistä.

Tulevaisuus on kodeissa

Tulevaisuuden suhteen kaikki olivat yhtä mieltä: lapsia ja nuoria on kasvatettava liikkeeseen mukaan. Herättäjäjuhlilla ikäjakauma on laaja, mutta seuroissa nuoria ei aina näy.

-Tulevaisuus on kodeissa, totesi Minna Kettunen.

-Lapsen on opittava uskon äidinkielensä ennen kouluikää.

Keskustelijat halusivat kuitenkin korostaa sitä, ettei herännäisyyden säilyminen itsessään ole itsetarkoitus.

-Tärkeää on se, että ihmisillä olisi paikka, missä voivat saada tukea kristittynä elämiseen, Suvi Korhonen määritteli.

-Siinä tehtävässä meidän yritettävä saada liikkeen toimintaa jatkumaan ja esimerkiksi virsiperinnettä ja sisältöä siirtymään.

Elias Kvist toivoi, että myös jatkossa herännäisyyden piiriin toivotettaisiin tervetulleeksi kaikenlaiset ihmiset, nekin, jotka eivät koe kuuluvansa tai voivansa kuulua muihin kristillisiin yhteisöihin.

-Vaikka nuoret eivät välttämättä käy seuroissa, Aholansaaressa ja muissa nuorten tapahtumissa he veisaavat mielellään. Meidän pitää vain saada siitä jatkumo opiskelijaiän läpi aikuisuuteen.

 

Kuvateksti: Herännäisyyden sisällöistä, menneisyydestä ja tulevaisuudesta keskustelivat (oikealta) piispa Jari Jolkkonen, näyttelijä Laura Malmivaara, kirjailija Minna Kettunen, Herättäjä-Yhdistyksen nuorisosihteeri Suvi Korhonen ja opiskelija, Herättäjä-Yhdistyksen hallituksen vastavalittu jäsen Elias Kvist. Tilaisuuden juonsi Salla Ranta. Kuva: Piia Kaipainen