Kuopion tuomiokirkon alttari

Kirkon alttarin ilmiasu on vaihdellut tuntuvasti aikakausien ja tyylisuuntausten mukana. Nykyisessä asussaan alttari on uskollinen kirkon alkuperäiselle, hillityn juhlavalle uusklassiselle tyylille.

Pysyvin elementti alttarilla on ollut Berndt Godenhjelmin vuonna 1843 maalaama alttaritaulu Ristiinnaulittu.

Alttarin ilmiasu elää myös kirkkovuoden rytmissä. Tuomiokirkon kirkkotekstiilit on suunitellut vuonna 1961 tekstiilitaiteilija Dora Jung. Nykyisin käytössä olevat antependiumit ovat tekstiilitaiteilija Hanna Korvelan vuonna 2003 suunnittelemat.

 

Väärinpäin rakennettu?

Moni kirkkovieras ihmettelee, miksi Kuopion tuomiokirkon saarnastuoli sijaitsee alttarille katsottaessa sen oikealla eikä vasemmalla puolella, kuten yleensä on tapana.

Tarkkaan ottaen saarnastuolin sijainti kirkon pohjoisseinustalla on kuitenkin perinteen mukainen, mutta itse kirkon alttari on rakennettu perinteen vastaissesti ylösnousemuksen ilmansuunnan eli idän sijaan kirkon länsisiipeen.

Kirkkoa rakennettaessa kaupungin tori ja keskusta sijaitsivat nykyisen Snellmanin puiston paikalla. Kuopioon saavuttiin myös pääasiassa vesiteitä pitkin, joten kirkon pääoven suunta kohti toria ja satamaa oli perusteltu ratkaisu.

Myöhemmin kaupungin kasvaessa Kuopion tori ja keskusta ovat kuitenkin siirtyneet nykyiselle paikalleen, joten Tuomiokirkko seisoo lopulta kuitenkin selin kaupungin keskustaa kohti.

Alttarialueen muutokset 1920-luvulla

Tuomiokirkon alttarialueen yleisilme muuttui huomattavasti vuonna 1925 valmistuneiden muutostöiden myötä.

Uuteen dekoratiiviseen sisustukseen kuuluivat muun muassa alttarin sivuilla olevien kaksoispilastereiden koristemaalaukset sekä taidemaalari Urho Lehtisen alttaritaulu Elävän veden lähde, joka sijoitettiin Godenhjelmin alttaritaulun Ristiinnaulittu alapuolelle samoihin kehyksiin.

Kahden alttaritaulun väliin sijoitettiin latinankielinen teksti Ave Crux Spes Unica (terve risti, ainoa toivo), jotka ovat lainaus keskiaikaisen virren Nyt liehuu viiri Kuninkaan viimeisestä säkeistöstä. Myöhimmissä muutostöissä sama teksti on löytänyt kultakirjailtuna nykyisen paikkansa alttariseinän alalaidalta.

Tuomiokirkon alttari kattokruunun korkeudelta alaviistoon kuvattuna.
60-luvun alun remontin myötä kirkon yleisilme palautettiin lähemmäs alkuperäistä asua. Kuva: Hannu Korhonen

Alttarin ja jumalanpalveluselämän uudistuminen 2003

Luterilaisen kirkon jumalanpalvelusuudistuksen yhteydessä 2000-luvun alussa palattiin Martti Lutherinkin suosimaan käytäntöön, jossa kirkon alttari on pöytämallinen eikä kirkon takaseinään kiinnittyvä taso.

Pöytämallinen alttari muistuttaa paremmin ehtoollisen yhteisöllisestä aterialuonteesta, mutta muutoksella oli myös se vaikutus, ettei pappi liturgiaa toimittaessaan ollut enää alttaria kohti kääntyessään selin seurakuntaansa.

Jotta peräseinästä irti oleva alttaripöytä saatiin Tuomiokirkon kuoriosaan mahtumaan, oli alttarikaiteen rakennetta laajennettava. Uusi alttaripöytä valmistettiin italialaisesta marmorista. Uudistus valmistui vuonna 2003.

Antependiumit uudelle alttaripöydälle suunnitteli tekstiilitaiteilija Hanna Korvela vuonna 2003, mutta muilta osin käyttöön jäivät edelleen Dora Jungin kirkkotekstiilit.

 

Poimintoja blogeista