Kivikirkon rakentaminen Kuopioon 1815

Kuopion tuomiokirkko on viides vuonna 1552 Kuopionniemelle perustetun seurakunnan kirkoista. Sitä alettiin rakentaa Per Wilhelm Palmrothin Tukholmassa laatimien piirustusten pohjalta vuonna 1806.

Rakennustöitä johti kuuluisa pohjanmaalainen kirkonrakentaja Jakob Rijf, jonka muistokivi on kirkon pääeteisessä. Suomen sota keskeytti rakentamisen vuosiksi 1808-13. Rijfin yllättäen kuoltua kirkko valmistui luutnantti Pehr Granstedtin johdolla loppuvuodesta 1815 ja se vihittiin käyttöön 7.4.1816.

Edeltäneet neljä puukirkkoa

Nykyistä kivikirkkoa edelsi Kuopionniemellä neljä puukirkkoa, jotka sijaitsivat tiettävästi nykyisen Piispanpuiston alueella.

Ensimmäisen kirkon hävittivät rajantakaiset karjalaiset vuonna 1588, toisen puolestaan "moskoviitit" vuonna 1610. Kolmas kirkko vihittiin käyttöönsä vuonna 1639 ja siitä on säilynyt kuva kreivi Pietari Brahen aikaan laaditun vuoden 1653 asemakaavasuunnitelman piirroksessa.

Kolmas kirkko säästyi Isonvihan venäläismiehityksen tuhoilta, mutta salama poltti sen vuonna 1719.

Neljäs kirkko rakennettiin 1722-25 karoliinipappi Henrik Argillanderin kirkkoherrakauden alussa. Kuopion neljännestä kirkosta ovat peräisin nykyään Tuomiokirkon kuoriosassa sijaitsevat Petter Bergströmin maalaukset Ristiinnaulitseminen ja Pyhän ehtoollisen asettaminen. Kirkon saarnastuoli, jota koristavat Mikael Toppeliuksen maalaukset, on yhä käytössä Enon kirkossa.

Tontti kivikirkolle Vahtivuorenmäeltä

1700-luvun loppupuolella Kuopion neljäs kirkko oli jo varsin huonokuntoinen sekä auttamatta liian pieni vuonna 1775 uudelleen kaupungin oikeudet saaneen läänin pääkaupungin tarpeisiin. Ajatus uuden kirkon rakentamisesta Kuopioon Kustaa III:n vuonna 1776 antaman asetuksen mukaisesti kivestä virisi jo 1780-luvulla, mutta lopulta rakennuspäätös syntyi vasta 27.2.1794.

Kasvavan kaupungin asemakaavassa kirkon paikka siirtyi Piispanpuistosta Vahtivuorenmäelle, paraatipaikalle kauppatorin laitaan. Kirkon piirrustukset vahvistettiin Tukholmassa Yli-intendentin virastossa helmikuussa 1795.

Rakennustyöt käyntiin vastustuksen jälkeen 1806

Kivikirkon rakentaminen herätti Kuopiossa vastustusta korkeiden kustannustensa vuoksi. Savo-Karjalan läänin maaherra A. J. Ramsay oli kuitenkin rakennnushankkeen sinnikäs puolestapuhuja.

Kuningas Kustaa IV Adolf antoi määräyksen kivikirkon rakentamisesta aiemmin laadittujen piirustusten mukaisesti 9.3.1803.

Rakennustyöt alkoivat rakennusmestari Jacob Rijfin johdolla ja 200 miehen voimin toukokuussa 1806.

Suomen sota keskeytti rakennustyöt 1808-13

Kun Suomen sota (1808-09) syttyi, Kuopion kivikirkon seinämuurit olivat ehtineet valmistua, mutta kirkossa ei ollut vielä tornia tai kattorakenteita. 

Venäjän armeija käytti keskeneräistä kirkkoa sotavuosina hevostallina ja hyödynsi Vahtivuorenmäelle koottuja rakennusmateriaaleja sotavoimien tarpeisiin ja niistä rakennettiin mm. tykkiveneitä ja leipomoita. 

Sodan päätyttyä kirkon rakentamista ei päästy jatkamaan materiaalien puuttuessa. Keisari Aleksanteri I korvasi kuitenkin täysimääräisesti armeijansa hyödyntämät rakennustarpeet, ja sotakorvauksien myötä rakennustyöt pääsivät jatkumaan vuonna 1813.

Kirkko valmiiksi Pehr Granstedtin johdolla 1813-15

Jacob Rijfin kuoltua rakennusmestariksi nimitettiin Pehr Granstedt, jonka johdolla kirkko valmistui vuonna 1815. 

Alkuperäisiin piirustuksiin tehtiin jonkin verran muutoksia, joistä näkyvimpänä kellotornin siirtäminen nykyiselle paikalleen, jotta torin suuntaan saatiin kellotorniin aikaa näyttävä kello koneistoineen.

Lähteet ja kirjallisuus:

Elämän veden virrassa: Kuopion emäseurakunta 450 vuotta. Toim. Matti Komulainen. Kuopio: Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä.

Poimintoja blogeista