Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Kasvava käsityöläiskaupunki somistaa kirkkoaan
Kuopiolaisten kivikirkko säilyi valmistuttuaan 1815 sisätiloiltaan lähes muuttumattomana useita vuosikymmeniä kaupungin laajetessa kirkon ympärillä.
Kirkon esineistöä kartutettiin vähän kerrassaan lahjoituksin. Monet kirkon käyttöesineistä olivat kuopiolaisten käsityöläisten valmistamia tai paikallisten kirkkoherrojen ja porvarien lahjoittamia.
Kuopion tuomiokirkon vanhin esineistö muodostaakin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokoelman paikallista käsityötaitodonnäytteitä Amanda Malmbergin messukasukoista kuopiolaisten hopeaseppien ehtoollisastiastoihin.
Näkyvimpinä muutoksina kirkko sai ensimmäiset urut vuonna 1839 ja yhä käytössä olevan alltaritaulun 1843.
Urut veisuun tueksi 1839
Ensimmäset urut Kuopioon saatiin vuonna 1839. Virrenveisuuta johtaneen lukkarin työ oli ennen urkusäestystä haasteellista, koska rahvaan käyttämissä virsikirjoissa ei ollut nuotteja ja virsien sävelten sekä sanojen osaaminen perustui ensisijassa ulkomuistiin heikosta lukutaidosta johtuen.
Virsistä saattoi myös olla käytössä eri kylillä vaihtelevia kansantoisintosäveliä. Ilkikurisin osa kirkkokansaa harrastikin "virren ryöstämistä" lukkarilta, eli veisasivat virttä omalla sävelellään kovempaa kuin lukkari ja yrittivät näin saada kirkkokansan puolelleen.
Savo-Karjala -lehden artikkelissa tällaisina "virren ryöstäjinä" tunnettiin poikkeuksellisen kovaääninen räätäli-Juho sekä Maaningan papin K. G. Björklundin pojat:
Kirkon karttuva esineistö
Kirkon valmistuttua käytössä oli alkuun entisen puukirkon esineistöä, kuten hopeakalkki ja pateeni. Vähän kerraasaan vanha alkoi kuitenkin korvautua uusilla.
Vanhin yhä käytössä oleva ehtoollisastia on kirkkoherra Arvid Wallgrenin vuonna 1811 lahjoittama öylättirasia, joka on kuopiolaisen Lars Östmanin valmistama. Myöhemmin kirkkoon saatiin niin ikään lahjoituksina muun muassa kristallikruunut, alttarin messinkiset kynttilänjalat ja kirkkohopeat.
Kirkkoherra Matthias Ingman lahjoitti kirkolle Berndt Godenhjelmin vuonna 1843 maalaaman alttaritaulun Ristiinnaulittu, joka on edelleen käytössä.