Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Ennallistamista ja modernisointia, 1960-2004
Tuomiokirkon koristeellinen (1925-60) vaihe päättyi, kun kirkkotilan modernisoinnin ja peruskorjauksen yhteydessä 1950-luvun lopulla sisätilan arkkitehtuuri päätettiin palauttaa pääosin ennen vuotta 1925 vallinneeseen asuunsa.
Remontissa yhdistyi paluu alkuperäiseen uusklassiseen kirkkotilaan sekä modernin arkkitehtuurin pelkistettyjen sisätilojen ihanteet onnistuneella tavalla. Tyylillisesti ehjää kokonaisuutta täydensivät samaan aikaan hankitut Dora Jungin kirkkotekstiilit sekä Bertel Gardbergin kirkkohopeat.
Kuopion väkiluvun kasvaessa ja kaupungin laajetessa yhä uusille lähiöasuinalueille Kuopion tuomiokirkkoseurakunnasta itsenäistyivät Männistön, Alavan ja Puijon seurakunnat ja myös Kallaveden seurakunnaksi nimensä vaihtanut Kuopion maaseurakunta sai oman kirkkonsa 1983. Vaikka jumalanpalvelusyhteisö on näin eriytynyt, Tuomiokirkko on säilyttänyt kuitenkin asemansa hiippakunnan suosituimpana vihkikirkkona.
1960-luvun remontin jälkeen merkittävimpiä muutoksia kirkkotilassa ovat olleet uusien urkujen hankinnat sekä uusien liturgisten ihanteiden mukainen alttaripöydän irrottaminen seinästä vuonna 2003.
Urkuhankintoja
Tuomiokirkkoon hankittiin vuonna 1954 uudet Kangasalan Urkutehdas Ab:n rakentamat urut. Uudistus sekä kuului että näkyi kirkkosalissa, sillä ensimmäisten urkujen ajalta periytynyt urkufasadi romutettiin uudistuksen yhteydessä. Uusissa uruissa oli valmistajalleen tyypillinen avoin fasadipillistö.
Vuonna 1962 urkuihin tehtiin äänikertamuutoksia ja lisättiin selkäpillistö. Sähköpneumaattisella koneistoilla toimineissa uruissa oli 60 äänikertaa ja 2 siirtoäänikertaa.
Kirkon nykyiset urut päätettiin hankkia vuonna 1983. Ne ovat tanskalaisen Bruno Christensen & Sønner -urkurakentamon vuonna 1986 valmistamat. Uruissa on 52 äänikertaa, jotka jakautuvat neljäksi pillistöksi: pääpillistöksi, selkäpillistöksi, paisutuspillistöksi ja jalkiopillistöksi.
Ajatus kuoriurkujen hankinnasta oli esillä jo 1970-luvulla, mutta lopulta hanke toteutui 2004, kun kirkkoon hankittiin nykyiset kuoriurut.
Alttarin ja jumalanpalveluselämän uudistuminen 2003
Luterilaisen kirkon jumalanpalvelusuudistuksen yhteydessä 2000-luvun alussa palattiin Martti Lutherinkin suosimaan käytäntöön, jossa kirkon alttari on pöytämallinen eikä kirkon takaseinään kiinnittyvä taso.
Pöytämallinen alttari muistuttaa paremmin ehtoollisen yhteisöllisestä aterialuonteesta, mutta muutoksella oli myös se vaikutus, ettei pappi liturgiaa toimittaessaan ollut enää alttaria kohti kääntyessään selin seurakuntaansa.
Jotta peräseinästä irti oleva alttaripöytä saatiin Tuomiokirkon kuoriosaan mahtumaan, oli alttarikaiteen rakennetta laajennettava. Uusi alttaripöytä valmistettiin italialaisesta marmorista. Uudistus valmistui vuonna 2003.
Antependiumit uudelle alttaripöydälle suunnitteli tekstiilitaiteilija Hanna Korvela vuonna 2003, mutta muilta osin käyttöön jäivät edelleen Dora Jungin kirkkotekstiilit.