Talvisodassa Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Kuopiota viidesti. Kuopion pommituksissa menehtyi laskentatavasta riippuen 41-43 henkeä ja 116 rakennusta kärsi vaurioita. Tuomiokirkko vältti suoran osuman. Kirkon kellotornia käytettiin ilmavalvontapaikkana, josta jälkipolville on säilynyt mm. seuraava tähystäjä J. Kitusen raportti:
"Kun helmik. 2 päivänä alkoivat hälytyssireenit ulvoa aloin juosta asunnostani pitkin Vuorikatua kirkkoa kohti. Vastaani tuli paljon ihmisiä kiirehtien metsään ym. suojaan ja eräskin mies huusi minulle: ”Hullu ukko, elä juokse sinnepäin, vaan tule tännepäin!” Juoksin edelleen ja noustessani tornin rappusia olin aivan läkähtyä. Koneet saapuivatkin nopeasti kaupungin ylle. Ne tulivat idästä päin ja mikäli tornista sai käsityksen, niin pommit irrotettiin koneista noin sataman seutuvilla ja putosivat ne silloin Valkeisen lampeen ja sen taakse, eikä sillä kertaa mitään suurempia ihmeitä sattunut.
Helmik. 3 päivä saapuivat koneet samoin idästä ja huomasin pommien irtaantuvan jo noin Kallan selän puolivälissä. Ne näyttivät hyvin pieniltä ja kiiltäviltä, koneet olivat varmaankin hyvin korkealla. Pommisarjan alastulo alkoi noin Sammon sahan kohdalla, pudoten ensimmäiset jäälle, mutta seuraavat jo kaupunkiin, sataen kirkon ympärillekin toista kymmentä pommia. Niiden alastulo synnytti ihan hirmumyrskyn tunteen, aivan kuin olisi maailman loppu tulossa. Maa tärisi ja tuntui kun olisi koko kirkko huojunut. Ilma meni aivan pimeäksi, se tuli täyteen multaa ja hiekkaa ja näkyväisyys loppui kokonaan.
Palopäällikkö tiedusteli yhtenään tulipaloista, mutta eihän sieltä mitään näkynyt, sillä kirkonmäelläkin paloi kaksi palopommia synnyttäen paljon läpinäkymätöntä mustaa savua. Kun savu alkoi hälvetä, totesin kaupungissa syttyneen useita suuriakin tulipaloja, jotka ilmoitin palopäällikölle.
Hirvittävintä oli todeta sattumat kirkkopuistossa oleviin väestösuojiin, jonne olin nähnyt menevän ihmisiä, mutta ketään ei poistuvan pommituksen jälkeen. Kirkolle ei tullut suurempia vaurioita, vaikka tornissa ollessa luuli sen hajoavan kokonaan, ikkunoita särkyi ja kappale tornin rautakaiteesta lensi viereeni. Sen päivän pommitus olikin tuhoisin Kuopion kohdalla koko sodan aikana.
Maaliskuun 5 päivän pommitus tuli kahtena aaltona ja tulivat koneet silloin lännestä päin noin 10 minuutin väliajoin. Ensimmäisen laivueen pommit putosivat Kotkankalliolle, vanhalle hautausmaalle, sekä osa kaupunkiin. Syntyi niin sankka hiekkapilvi, että Kotkankallio ja vanha hautausmaa peittyivät näkyvistä ja luuli niiden hävinneen kokonaan. Kaupungissa syttyi 9 tulipaloa, jotka saatiin nopeasti alkuunsa sammumaan. Toisen laivueen pommit putosivat radan pohjoispuolelle, ulottuen sarja Itkonniemelle asti. Pommitus näytti mahtavalta, sillä näkyväisyys oli hyvä ja johtui mieleen, että ollapa filmaaja ja ikuistaa tuo suurenmoinen, kaamea näky."
- julkaistu alun perin Pohjois-Savon Suojeluskuntapiirin lehdessä Savon Miekka kesällä 1941, Savon historia
