Saarnastuoli

Tyylillisesti uusklassismia edustavan Kuopion tuomiokirkon saarnastuolin muotokielessä ja kultaornamenteissa voi nähdä vaikutteita alkavasta empiretyylistä, joka levisi Napoleonin hovista Pohjoismaihin 1810-30-luvuilla.

Badalkiinin eli saarnastuolin suojakatoksen alapinnalla lentää kyyhky, joka on Pyhän Hengen vertauskuva.

Väärinpäin rakennettu?

Moni kirkkovieras ihmettelee, miksi Kuopion tuomiokirkon saarnastuoli sijaitsee alttarille katsottaessa sen oikealla eikä vasemmalla puolella, kuten yleensä on tapana.

Tarkkaan ottaen saarnastuolin sijainti kirkon pohjoisseinustalla on kuitenkin perinteen mukainen, mutta itse kirkon alttari on rakennettu perinteen vastaissesti ylösnousemuksen ilmansuunnan eli idän sijaan kirkon länsisiipeen.

Kirkkoa rakennettaessa kaupungin tori ja keskusta sijaitsivat nykyisen Snellmanin puiston paikalla. Kuopioon saavuttiin myös pääasiassa vesiteitä pitkin, joten kirkon pääoven suunta kohti toria ja satamaa oli perusteltu ratkaisu.

Myöhemmin kaupungin kasvaessa Kuopion tori ja keskusta ovat kuitenkin siirtyneet nykyiselle paikalleen, joten Tuomiokirkko seisoo lopulta kuitenkin selin kaupungin keskustaa kohti.

Saarnastuoli koristeellisella kaudella

Tuomiokirkon dekoratiivisella kaudella (1925-1960) saarnastuolin ulkoasu erosi huomattavasti alkuperäisestä. Vanha saarnastuoli päällystettiin koivuvanerilla ja koristeltiin veistoksin ja koristemaalauksin arkkitehti Kauno S. Kallion piirrustusten mukaisesti.