Talvinen maalaus Kuopiosta nykyisen kaupungintalon suunnalta kohti Tuomiokirkko vuodelta 1855.

Kuopion hiippakunnan pääkirkoksi 1851

Vuonna 1851 Suomeen perustettiin läntisen Turun ja itäisen Porvoon hiippakunnan rinnalle kolmas, pohjoinen hiippakunta, jonka piispanistuin sijoitettiin Kuopioon. Kuopion kirkosta tuli tällöin hiippakunnan pääkirkko ja se on kantanut siitä asti nimeä Kuopion tuomiokirkko.

1800-luvun loppupuolella Kuopiossa vaikutti useita valtakunnallisesti näkyviä kulttuuripersoonia, joiden myötä uudet modernit aatteet nousivat näkyvästi myös kirkolliseen keskusteluun. Tunnetuin esimerkki tästä on piispa Gustaf Johanssonin ja kirjailija Minna Canthin käymät väittelyt tasa-arvosta.

Kuopion hiippakunnan piispanistuin siirrettiin tsaari Nikolai II julistuksella Kuopiosta Ouluun kesäkuussa 1900. Hiippakunnan nimi muutettiin Oulun hiippakunnaksi vuonna 1923. Nykyinen Kuopion hiippakunta perustettiin vuonna 1939.

Tuomiokirkko - piispan kotikirkko

Tuomiokirkko (ruots. domkyrka) merkitsee hiippakunnan pääkirkkoa. Sanan alkuosa perustuu kuitenkin vuosisatoja vanhaan käännösvirheeseen: latinan kielen sana domus merkitsee 'kotia' tai 'taloa' eikä sillä ole mitään tekemistä 'tuomion' kanssa. Alunperin termi onkin merkinnyt piispan kotikirkkoa.

Kuopion tuomiokirkko säilytti nimensä senkin jälkeen, kun hiippakunnan hallinto siirtyi Kuopiosta Ouluun vuonna 1900 ja hiippakunnan nimi vaihtui Oulun hiippakunnaksi vuonna 1923. 

Vastaavalla tavalla Suomessa on tälläkin hetkellä Savonlinnan tuomiokirkko, vaikka Savonlinnan hiippakunta oli toiminnassa vain vuodet 1897-1925.

Valokuva Tuomiokirkosta Piispanpuiston suunnalta.
Etualalla piispan virka-asunto, jossa sittemmin on toiminut mm. Kuopion muotoiluakatemia.